Kysymyksiä D-vitamiinista

• Miksi minun tulisi testata D-vitamiinitasoni?

  D-vitamiinin puutostila on maailmanlaajuinen ongelma. Robert Koch -instituutin mukaan vain noin 30% ihmisistä saa tarpeeksi D-vitamiinia, millä saattaa olla laaja-alaisia vaikutuksia ihmisen terveyteen.
  
  Tämän vuoksi suurimman osan Pohjois- ja Keski-Euroopassa asuvista ihmisistä olisi järkevää testata D-vitamiinitasonsa. Riskiryhmiin lukeutuvat nuoret aikuiset, vanhukset ja naiset. Ihmisillä, jotka ulkoilevat vain vähän, tai jotka ulkona ollessaan peittävät suurimman osan ihostaan vaatteilla on myös puutostilan riski.

• Miten D-vitamiinitesti toimii?

  D-vitamiinitason testiä varten otetaan lansetilla pieni verinäyte sormenpäästä. Muutama pisara verta tiputetaan kortille, joka lähetetään palautuskuoressa sertifioituun erikoislaboratorioon. Laboratoriossa analysoidaan veriseerumin 25-(OH)-D-vitamiinipitoisuus

• Mitä testitulokset kertovat minulle?

  D-vitamiinitason testi kertoo 25-(OH)-D -vitamiinipitoisuuden veressä nanogrammoissa millilitraa kohden. Vastauksena saa luokituksen, johon mitattu D-vitamiinitaso sijoittuu. Tässä muutama esimerkki luokitteluista, joihin tulokset voivat sijoittua:
  
  - 11 - 30 ng/mL: Krooninen D-vitamiinin puutostila
  - 31 - 40 ng/mL: Riittävä D-vitamiinitaso
  - 41 - 60 ng/mL: Hyvä ja ennaltaehkäisevä D-vitamiinitaso
  
  Tulosten mukana saat myös oppaan joka kertoo kuinka voit nostaa D-vitamiinitasoasi lisäravinteiden avulla.

• Millaisia suosituksia saan tulosten mukana?

  Testitulosten mukana saat ohjeita siitä, mitä voit tehdä veriarvojesi kehittämiseksi parempaan suuntaan. Tavanomaisesti niihin sisältyy  D-vitamiinilisän ottaminen.
  
  Tarjoamme suosituksia ravintolisien ottamisen ajankohdasta ja oikeasta annostuksesta, joilla voit ylläpitää D-vitamiinitasoasi saatuasi sen terveelle tasolle.

• Miten D-vitamiinin puutostila näkyy?

  D-vitamiinin puutostila lisää osteoporoosin, luiden pehmentymisen ja luunmurtumien riskiä. Lisäksi, tutkimukset ovat osoittaneet puutostilan olevan yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, masennukseen ja tiettyihin syövän muotoihin.
  
  D-vitamiinin puutostilalla on monia  epäspesifisiä oireita, kuten:
  - väsymys, uupumus, ja alavireinen mieliala
  - uniongelmat
  - pää- ja selkäkivut
  - lihasheikkous ja tuki- ja liikuntaelinten kipu
  - lisääntynyt tulehdusalttius
  
  Puutostilan toteaminen oireiden perusteella on hankalaa – siksi usein on järkevintä selvittää D-vitamiinitaso testin avulla. Kun tiedät D-vitamiinitasosi, osaat pitää sen halutulla tasolla esimerkiksi ottamalla D-vitamiinia sisältäviä lisäravinteita.

• Miksi tarvitsen D-vitamiinia?

  D-vitamiini on sekä vitamiini että hormoni. Se tukee monia kehon tärkeitä toimintoja ja ruuansulatusjärjestelmää.
  
  Esimerkkejä D-vitamiinin käyttötarkoituksista ovat:
  - lihaskudoksen ja -solujen muodostuminen
  - luuston rakentuminen ja luutuminen
  - kalsiumin ja fosfaatin imeytyminen suolistossa
  - sydänlihaksen toiminta
  - immuunijärjestelmän vahvistuminen

• Mistä saan D-vitamiinia?

  Ihmiskeho pystyy tuottamaan D-vitamiinia itse, mutta sen muodostuminen vaatii auringon UV-B-säteilyä. Tarkemmin ottaen auringonvalolle altistumisen myötä kehossa syntyy kolekalsiferoli-hormonia (D3-vitamiini), jonka keho muuttaa D-vitamiinin aktiivisen muodon esiasteeksi kalsidioliksi (25(OH)D3).
  
  Asiantuntijat suosittelevat 5 – 25 minuuttia auringonvaloa päivittäin, niin, että auringon säteily pääsee esteettä noin neljäsosalle ihon pinta-alasta, kuten kasvoille, käsille sekä osille käsivarsia ja jalkoja. On kuitenkin oltava varovainen, sillä liika UV-säteily kohottaa ihosyövän riskiä.
  
  Suositusaika auringonvalossa olemiselle riippuu seuraavista tekijöistä:
  Ihotyyppi: Tummempi-ihoiset ihmiset tarvitsevat pidemmän ajan auringossa muodostaakseen tarpeeksi D-vitamiinia.
  Vuodenaika: Talvisin auringonvalo sisältää vähemmän UVB-säteilyä, jolloin D-vitamiinintuotanto on alhaisempaa.
  Kellonaika: Keskipäivän auringolle altistuessa D-vitamiinin tuotanto on korkeimmillaan, sillä silloin auringonvalossa on eniten UVB-säteilyä.
  
  Voimme kattaa enintään 10-20% päivittäisestä D-vitamiinintarpeestamme ravinnon avulla, esimerkiksi rasvaisia kalalajeja kuten lohta, silliä tai makrillia, maksaa tai kananmunankeltuaisia syömällä. Sen vuoksi auringonvalo on korvaamatonta riittävän D-vitamiinimäärän saamisessa.

• Kuinka paljon D-vitamiinia tarvitsen?

  Pitkään luultiin, että 30 ng/mL (nanogrammaa millilitrassa) on raja-arvo riittävälle D-vitamiinitasolle. Nykyisin jotkut lääkärit ovat kuitenkin sitä mieltä, ettemme saa kaikkia D-vitamiinin hyötyjä ennen kuin taso on 40-60 ng/mL.
  
  Koska länsimaissa oleskelemme pitkälti sisätiloissa ja joskus saamme vain muutaman tunnin auringonvaloa vuoden aikana, monet eivät pysty tuottaa tarpeeksi D-vitamiinia edes kesäisin. Siksi suurimalla osalla ihmisistä on liian alhaiset D-vitamiiniarvot läpi vuoden.