Kysymyksiä kolesterolista:

• Miksi minun tulisi testata kolesterolitasoni?

  Korkea kolesteroli on tunnettu sydän- ja verisuonisairausriski. Jos veressä on liikaa "huonoa" LDL-kolesterolia, verisuonet voivat kalkkeutua, mikä puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien, sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä.

  Maailman terveysjärjestön arvioiden mukaan joka toisella korkean tulotason maissa asuvalla ihmisellä on korkea kolesteroli. Moni ei kuitenkaan ole tietoinen korkeasta kolesterolistaan, sillä kolesteroli ei yleensä aiheuta näkyviä oireita. Siksi onkin suositeltavaa tarkistaa kolesterolitasosi säännöllisesti.

  Tämä on erityisen tärkeää niille, joilla on korkea kohonneen LDL-kolesterolitason riski. Riskiryhmiin kuuluvat:
  - vanhukset ja miehet
  - tupakoitsijat
  - korkeasta verenpaineesta kärsivät
  - tyypin 2 diabetestä sairastavat
  - henkilöt, joiden suvussa on esiintynyt sydänkohtauksia ja aivohalvauksia

• Miten kolesterolitesti toimii?

  Kolesterolitestiä varten ota pieni verinäyte sormenpäästäsi lansetilla. Kerää veripisarat verinäyterasiaan. Näyte lähetetään erikoistuneeseen laboratorioon palautuskuoressa. Laboratorio tutkii veren eri rasvojen (LDL- ja HDL-kolesteroli, triglyseridit) pitoisuuden kapillaariveressäsi. Kolesterolitesti tulisi tehdä tyhjällä vatsalla, eli sinun ei tulisi syödä mitään 12 tuntia testiä ennen.

• Mitä kolesterolitestin tulokset tarkoittavat?

  Kolesterolitesti auttaa sinua arvioimaan arterioskleroosiriskiäsi ja muita riskitekijöitä.

  Testi määrittelee seuraavat arvot, jotka löydät henkilökohtaisesta tulosraportistasi:
  - Kokonaiskolesteroli mikromooleina verilitraa kohden (mmol/l)
  - HDL-kolesteroli mmol/l
  - LDL-kolesteroli mmol/l
  - LDL/HDL-osamäärä, eli LDL-kolesterolin suhde HDL-kolesteroliin
  - Triglyseridit mmol/l

  Jos LDL-kolesteroliarvosi ja siten LDL/HDL-osamäärä ovat koholla, tämä tarkoittaa verisuonten kalkkeutumisen kohonnutta riskiä (arterioskleroosi). Kalkkeutuminen puolestaan on riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille kuten kohonneelle verenpaineelle, aivohalvaukselle ja sydänkohtaukselle.

  Kohonneet triglyseriditasot voivat myös vahingoittaa sydämen ja verisuonten terveyttä. Triglyseriditasoja voidaan vähentää monipuolisella ruokavaliolla.

• Minkälaisia suosituksia saan?

  Jos LDL-kolesterolitasosi, "huono" kolesteroli, on yli normaalin arvoalueen, sinun olisi hyvä harkita ruokavaliosi muuttamista.

  Saat suosituksia, kuinka alentaa LDL-kolesterolitasoasi, esimerkiksi neuvoja koskien ruokavaliota ja fyysistä aktiivisuutta.

  Jos sinulla on tulosten mukaan kohonnut arterioskleroosin riski, käänny lääkärin puoleen. Lääkärin avulla voit selvittää muita riskitekijöitä ja aloittaa tarvittaessa hoidon.

• Mitä kolesteroli on?

  Veren lipidi, kolesteroli, on rasvankaltainen aine, jota esiintyy elimistössä tietyissä proteiineissa, joko HDL- tai LDL-proteiinissa. HDL-kolesteroli tunnetaan "hyvänä" kolesterolina ja LDL-kolesteroli on "huono" kolesteroli.

  Kolesterolia valmistetaan maksassa. Elimistö tarvitsee kolesterolia hormonien, kuten D-vitamiinin, kortisolin ja estrogeenin valmistukseen. Kolesterolia saadaan myös ravinnosta; sitä esiintyy pääasiassa eläinrasvoissa kuten voissa, kananmunissa, maidossa, juustossa ja lihassa. Mitä enemmän kolesterolia saadaan ruoasta, sitä vähemmän maksa valmistaa sitä.

• Mitkä ovat huonon kolesterolin tasot?

  Liian korkeista LDL-kolesterolitasoista ei suoraan aiheudu oireita, ja siksi niitä onkin vaikea havaita ilman testiä. "Huono" kolesteroli voi kuitenkin aiheuttaa rasvojen kertymistä verisuoniin ajan mittaan. Tätä kutsutaan verisuonien kalkkeutumiseksi (arterioskleroosi), ja se kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

• Miten kolesterolitasot kohoavat liian korkealle?

  Itse asiassa kohonnut huonon kolesterolin taso ei välttämättä johdu pelkästään kolesterolia lisäävien ruokien syömisestä. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, liikunnan puute, diabetes, alkoholi ja tupakointi. Geneettisellä perimällä on myös vaikutuksensa asiaan.

• Miten voin kohentaa kolesterolitasojani?

  Kolesterolia sisältävät ruoat eivät juurikaan vaikuta kolesterolitasoihisi. Suurimmat tekijät ovat painosi ja se, kuinka paljon liikut. Painonpudotus, säännöllinen liikunta ja monipuolinen ruokavalio ovat tärkeimmät keinot parantaa kolesterolitasoasi.

  Sen lisäksi sinun olisi hyvä syödä vähemmän ruokia, jotka lisäävät LDL-kolesterolia. Näitä ovat muun muassa perunalastut ja makeiset, prosessoitu liha, soija, rapsiöljy, auringonkukkaöljy ja alkoholi.